Etusivu
 |
 |
 |
Suomen Ammattikoirankouluttajat - Professional K9 Trainers Finland ry (Sakko ry)
Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnanlaatu
Tarkoituksena kehittää suomalaisten ammattikoirankouluttajien ammattitaitoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kutsuu luennoitsijoita ja kouluttajia järjestämiinsä koulutustilaisuuksiin. Tilaisuudet voivat olla joko avoimia tai pelkästään jäsenille. Yhdistys tukee mahdollisuuksien mukaan hakemuksesta jäsentensä kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista.
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Lisäksi jäsenen tulee kouluttaa ammatikseen työkoiria (esimerkiksi opas-, poliisi-, raja-, sota-, tulli- tai vankilakoiria) taholle, jolla on julkinen rahoitus.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hakemuksesta.
 PUOLUSTUSVOIMIEN SOTAKOIRATOIMINTA (kuva: Sota-arkisto) |
Sotakoirien käyttö Suomessa
Aunuksen retki oli suomalaisten vapaaehtoisten yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana. Tämän retken aikana käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa sotakoiria. Tällöin Jääkärikapteeni V. Kasken aloitteesta rintamalle toimitettiin lääkintäkoirakolonna. Kolonna sisälsi viisi miestä ja neljä koiraa. Koirien tuloksellisuudesta ei ole tietoa.
Samaisen herran toimesta perustettiin kuitenkin kaksi vuotta myöhemmin 18.12.1921 Suomen Armeijakoirayhdistys. Yhdistyksen toiminta hiipui kuitenkin jo 1924 loppuun mennessä.
Herrat nimeltään V. Kaski, Leopold Öller ja A. Parviainen herättivät Armeijakoirayhdistyksen uudelleen henkiin vuonna 1929. He aloittivat myös Sotakoira-lehden julkaisemisen.
Lehden ensimmäisessä numerossa julistettiin:
"Lehtemme tulee kansallisisänmaalliselta pohjalta työskentelemään siihen suuntaan, että kaikki maamme koirien kasvattajat, joille maanpuolustusasia on kallis, saataisiin innostumaan asiaamme: ”Koirien kasvattamiseen ja kehittämiseen maanpuolustustarkoituksiin soveltuviksi”."
Puolustusvoimien varsinaisen koiratyön katsotaan alkaneen siitä kun Tanskan armeija lahjoitti Suomen puolustusvoimille Björn-ja Asta-nimiset koirat 1923. Sotakoiratarha perustettiin vuonna 1924 Hämeenlinnaan. Koiravahvuus vaihteli tuolloin 20–30 koiran välillä. Koiria koulutettiin tällöin lähinnä viestikoiriksi ja lääkintäkoiriksi.
Osassa maamme suojeluskuntia oli omat sotakoiraosastonsa. Varsinkin Helsingissä toiminta oli vilkasta, siellä oli kaksi suojeluskuntaa, jotka harrastivat palveluskoiratoimintaa. Oulussa aloitti oma osastonsa vuonna 1931.
Helsinkiläiset kokoontuivat joka viikonloppu Yrjönkadulla olevalle suojeluskuntatalolle, josta jatkettiin Herttoniemeen harjoittelemaan ikämiessuojeluskunnan majalle. Edellä mainitun Yrjönkadun talon lisäksi toinen Helsingissä toiminut kerho oli Helsingin Sotakoirasuojeluskunta.
Sotakoirakoulu
Sotakoirakoulu sijaitsi Hämeenlinnassa ja sen johtajana toimi Talvi- ja Jatkosodan aikana Majuri Gösta Aleksanteri Degerstedt. Hän oli syntynyt 1900 Kaskisissa. Hän oli mukana 1930-luvulla kaikessa palveluskoiratoiminnassa mitä maassamme tapahtui. Hänen esityksestään perustettiin Suomen Kennelklubiin palveluskoirajaosto, jonka puheenjohtajana hän toimi. Hän oli 1935 perustetun Helsingin Palveluskoiraharrastajien ensimmäinen puheenjohtaja ja samana vuonna perustetun Suomen Palveluskoiraliiton toiminnassa aktiivisesti mukana. Kuten meille palveluskoiraharrastajille on niin tuttua, erosi hän 1935 Suomen Kennelklubista Viipurissa palveluskoirakokeeseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi.
Degerstedt esitti palveluskoirien kokeisiin muutoksia jotka hyväksyttiinkin, vaikka monet olivat asiasta eri mieltä. Hänen mielestään palveluskoirat oli tarkoitettu käytettäväksi sotilastarkoituksiin ja rauhan aikana niiden koulutus piti suunnata palvelemaan tätä tarkoitusta. Hän oli voimakas persoona, jonka toimet eivät aina herättäneet pelkkää kiitosta. Sotakoirakoulun oppilaat kertoivat nähneensä hänen ratsastelevan viitta hulmuten valkoisella hevosella pitkin Hämeenlinnan peltoja valkoinen saksanpaimenkoira perässään.
Sotakoirakoulun ja tuon ajan suurimmaksi ongelmaksi muodostui hyvien ja ennen kaikkea vapaaehtoisten koiran kuljettajien saaminen koulutukseen ja sitten rintamalle. Sotakoirakoulun vahvuus oli suurimmillaan 1944 jolloin sen palveluksessa oli 77 henkeä. Heidän tehtävinään oli huolehtia koirien hankkimisesta ja rintamalle lähtevien koiran kuljettajien koulutuksesta. He kävivät myös rintamalla pitämässä jatkokoulutusta.
teksti: Petteri Halme
Nykypäivä
Puolustusvoimien sotakoirien keskus sijaitsee Porin prikaatin Niinisalon varuskunnassa. Niinisalon varuskunnassa toimiva sotakoiraosasto vastaa puolustusvoimien sotakoirien hankinnoista sekä henkilökuntaan kuuluvien koiranohjaajien perus-, jatko- ja erikoiskoulutuksesta.
Sotakoirien koulutushaarat ovat:
Partiokoira
Partiohuume- tai partioräjähdekoira
Räjähdekoira
Huumekoira
Jälkikoira
Erikoisjoukkokoira
Varusmiespalvelusta suorittavat sotilaat saavat koiranohjaajakoulutusta kahdessa joukko-osastossa, Porin prikaati Niinisalossa sekä Kainuun prikaati Kajaanissa. Puolustusvoimien oma eläinlääkintäklinikka sijaitsee Niinisalon varuskunnassa. Eläinlääkintäklinikka vastaa puolustusvoimien sotakoirien eläinlääkinnästä.
 Poliisikoiralaitos Kuvat: Janne Rajala, Jari Torkko, Poliisiammattikorkeakoulu |
Poliisikoirien käyttö Suomessa
Poliisikoiralaitos
Poliisikoiralaitoksella on yli 90 vuoden historia Hämeenlinnassa. Myöhäisempi historia alkaa kuitenkin jo vuonna 1919 kun Imatran Vuoksenniskaan perustettiin valtion poliisikoirasiittola ja koirankuljettajakoulu. Virka- ja hyötykoiratahojen yhteinen alkutaival kiteytyy tohtori Johan Brüningiinja hän olikin tämän laitoksen johtaja. Vuoksenniskalla ehdittiin pitää vain kaksi kurssia Brüningin muuttaessa vuonna 1920 Hämeenlinnaan ja koirakoulu perustettiin ensin Brüningin oman asunnon tiloihin.
Poliisikoiratoiminta oli kuitenkin alkanut jo vuonna 1909, kun ratsumestari Calonius hankki Saksasta kolme koiraa poliisien käyttöön. Myöhemmin keväällä 1921, sisäasiainministeriön määräyksestä, koiratoimintaa päätettiin jatkaa ja ryhdyttiin heti toimenpiteisiin rakentamalla kunnolliset kouluttajien asunnot sekä koiratarhat Helsinkiin Pengerkatu 5:een. Vuonna 1921 järjestettiin ensimmäinen koirankuljettajakurssi, johon osallistui 11 konstaapelia.
Nykyisellä paikallaan Poliisikoiralaitos on sijainnut vuodesta 1927. Suomen ensimmäinen poliisikoira, Hector, on edelleen täytettynä vitriinissä Poliisikoiralaitoksen tiloissa Hämeenlinnassa.
Nykyään Poliisikoiralaitos on Poliisiammattikorkeakouluun kuuluva koulutusyksikkö ja kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat. Se myös hankkii koirat poliisin käyttöön.
Poliisikoiralaitoksen opettajilla on kullakin oma vastuualue jonka koulutuksesta hän vastaa. Opettajat ovat aiemmin toimineet poliisikoiranohjaajana poliisilaitoksessa jossain päin Suomea ja siten heillä on myös pitkä käytännön kokemus opettamastaan erikoisalasta.
 Suomen ensimmäinen poliisikoira Hector Kuvat: Janne Rajala, Jari Torkko, PolAMK |
Poliisikoirat
Poliisikoirat jaetaan partio- ja erikoiskoiriin. Partiokoirien peruskoulutus koostuu viidestä osa-alueesta: hallittavuudesta, voimankäytöstä, jäljestämisestä, henkilöetsinnästä sekä esine- ja rikospaikkaetsinnästä. Partiokoirat saavat peruskoulutuksen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan: huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään. Erikoiskoirat koulutetaan yhteen erikoisalaan mutta niiden koulutus sisältää myös hallittavuutta, jäljestämistä ja esine- ja rikospaikkaetsintää. Joillekin on koulutettu myös henkilöetsintää.
Yleisin poliisikoirarotu on nykyään belgianpaimenkoira malinois. Toinen partiokoirarotu on pitkän historian omaava saksanpaimenkoira. Erikoiskoirina käytetään mm. labradorinnoutajaa, bordercollieta, sileäkarvaista noutajaa (flätti) ja parson russelin terrieriä.
Poliisikoirien peruskoulutus
Partiokoirien peruskoulutus koostuu viidestä osa-alueesta: hallittavuudesta, voimankäytöstä, jäljestämisestä, henkilöetsinnästä sekä esine- ja rikospaikkaetsinnästä.
Hallittavuus
Koulutuksen aikana koirat suorittavat BH-kokeen. Hallittavuus tähtää pääasiassa koiran hallintaan erilaisissa poliisityöhön kuuluvissa tilanteissa. Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa ja ohjattavissa erilaisissa työtilanteissa. Koiran käyttö ei saa koskaan haitata muuta poliisityötä.
Voimankäyttö
Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa.
Jäljestäminen
Jäljestyksen tarkoituksena on löytää etsittävä henkilö seuraamalla maavainuisesti tämän jättämää hajujälkeä. Koiran tulee oppia seuraamaan määrättyä jälkeä vaihtelevissa oloissa ja paikoissa ja millaisilla pinnoilla tahansa: maastossa, sisätiloissa, taajamissa ja häiriöiden alaisena. Koira koulutetaan ilmaisemaan myös etsittävän matkalle jättämiä esineitä.
Henkilöetsintä
Koira pystyy tarkastamaan hyvinkin laajan alueen suhteellisen nopeasti. Se koulutetaan liikkumaan alueella koiranohjaajan ohjeiden mukaisesti. Koira etsii henkilön ja ilmaisee löytönsä haukkumalla. Etsinnän aikana koira käyttää kaikkia aistejaan, mutta erityisesti hajuaisti on tärkeä.
Koira voi etsiä esimerkiksi maastossa, rakennuksissa tai raunioilla. Koulutuksessa koiran on etsittävä niin näkyvillä olevia kuin piilotettuja henkilöitä.
Kaikki partiokoirat koulutetaan myös pelastusetsintään ja tunnistamaan vainajan haju. Osa poliisikoirista koulutetaan myös laviinietsintään eli etsimään lumeen hautautuneita ihmisiä.
Esine- ja rikospaikkaetsintä
Koira etsii esineitä niistä lähtevän hajun eli esineeseen koskeneen ihmisen hajun perusteella. Koira koulutetaan etsimään kaikenlaisia ja -kokoisia esineitä alkaen hyvin pienistä, kuten hylsyistä. Koira ilmaisee löytönsä menemällä maahan tai istumaan, jäämällä seisomaan tai haukkumalla.
Poliisikoirien erikoiskoulutus
Partiokoirat saavat peruskoulutuksen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan: huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään. Erikoiskoiria koulutetaan huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään, rahanetsintään tai palonsyyntutkinnassa avustamiseen. Koulutuksessa koira opetetaan olemaan koskematta löytöönsä ja ilmaisemaan löytönsä istuen, menemällä maahan, haukkuen, jääden seisomaan tai muulla ohjaajansa ymmärtämällä tavalla.
Huumausaine-etsintä
Suurin osa partiokoirista saa koulutuksen huumausaineiden etsintään. Koirat pystyvät etsimään hyvinkin erilaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa sellaisia huumausaineita tai aineiden johdannaisia, joiden etsintään ne on koulutettu. Etsintäkohteina voivat olla esimerkiksi kulkuneuvot, asunnot, varastot ja maasto. Koiria ei päästetä missään vaiheessa suoraan kontaktiin huumausaineiden kanssa.
Räjähdysaine-etsintä
Koirat koulutetaan tunnistamaan siviili- ja sotilasräjähteet sekä aseita ja niiden osia. Koiria käytetään erilaisiin etsintöihin ja tehtäviin. Poliisikoirilla on tärkeä osuus esimerkiksi valtiovierailujen turvajärjestelyissä ja muissa tilanteissa, kun tutkitaan, onko paikalla räjähdysaineita.
Ruumisetsintä
Koirat koulutetaan haistamaan kuolleen ihmisen ominaishaju ja paikallistamaan se. Koira ilmaisee maan pinnalta, maan alta tai vedestä löytämänsä ruumiin tai ruumiinosan. Koira tunnistaa myös ihmisveren ja veriroiskeet sekä ilmaisee erilaiset pinnat ja esineet, jotka ovat olleet vainajan kanssa kosketuksissa. Vesietsintää varten poliisilla on käytössä erikoisvarustettuja veneitä, joissa koiran on helppo työskennellä.
Rahanetsintä
Rahanetsintäkoirat koulutetaan tunnistamaan setelirahan haju. Koiria käytetään rahakätköjen etsimiseen rakennuksista, maastosta, matkatavaroista ja matkustajan hallusta. Matkatavarat ja matkustajat liittyvät useimmiten virka-aputoimintaan yhdessä Tullin kanssa. Rahakoiria käytetään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkinnassa.
Palavat nesteet
Koirat koulutetaan etsimään palavien nesteiden jäämiä poliisitutkinnassa olevilla palopaikoilla. Näin pystytään varmistamaan oikea näytteenottopaikka ja nopeutetaan tutkintaa. Koira voi myös etsiä nesteen kuljettamiseen käytettyä astiaa tai ilmaista sytytysainejäämiä vaatteista ja kengistä.
Poliisikoiranohjaajat
Poliisikoiranohjaajia on Suomessa noin 210. Koiranohjaajan työ poikkeaa olennaisesti muista poliisin erikoistehtävistä, sillä siinä toimitaan yhdessä eläimen kanssa.
Koiranohjaajalta vaadittavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastuuntunto ja rauhallisuus. Koirien maailmassa työskentelyyn tarvitaan myös leikkimielisyyttä.
Koirapartion muodostavat koiranohjaaja, koira ja partiomies. He suorittavat hätäkeskusten antamia, vaihtelevia tehtäviä. Koirapartio osallistuu poliisitehtäviin, kuten muutkin poliisipartiot. Lisäksi koiraa käytetään erityistehtävissä, kuten voimankäyttötilanteissa sekä muun muassa huumeiden ja kadonneiden ihmisten etsimisessä.
Poliisikoiralaitos omistaa poliisikoirat ja huolehtii niiden terveydenhoidosta. Koiranohjaaja vastaa koiransa koulutuksesta ja osaamisen tasosta. Koulutukseen ja harjoitteluun on varattu työaikaa, mutta pääasiassa koiranohjaaja kouluttaa koiraa vapaa-ajallaan. Poliisikoirat asuvat ohjaajiensa kotona perheenjäseninä.
Koiranohjaajalta edellytetään pitkäaikaista sitoutumista ammattiin, koska koiranohjaaja pysyy tehtävässään yleensä koiran eläkeikään asti. Poliisikoirat jäävät eläkkeelle 10-vuotiaina ja viettävät myös eläkepäivänsä tavallisimmin ohjaajiensa perheissä. Parhaimmillaan koiranohjaajan työ on elämäntapa, jossa yhdistyvät työ ja harrastus.
Koiranohjaajan koulutus
Poliisikoiranohjaajat, kuten muutkin poliisit, suorittavat ensin poliisin peruskoulutuksen Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Peruskoulutuksen jälkeen työskennellään poliisina vähintään noin kahden vuoden ajan ennen kuin voi hakeutua koiranohjaajakoulutukseen. Työkokemusta olisi hyvä olla sekä järjestyspoliisin että tutkinnan alalta.
Poliisilaitokset valitsevat koiranohjaajakoulutukseen lähetettävät poliisit. Koiranohjaajan työstä kiinnostunut poliisi sijoitetaan partiomieheksi koirapartioon, jotta hänelle muodostuu todenmukainen kuva tehtävästä.
Poliisikoiralaitos arvioi koulutukseen hakijan soveltuvuuden poliisikoiranohjaajan työhön. Koiranohjaajan koulutus suoritetaan kahden ja puolen vuoden aikana. Osa opinnoista on lähiopetusta poliisikoiralaitoksella Hämeenlinnassa ja osa suoritetaan poliisilaitoksilla. Kurssien aikana koiranohjaaja suorittaa koiransa kanssa poliisikoirien käyttäytymiskokeen, kestävyyskokeen ja eri osa-alueiden koulutustarkastukset.
 PTR-yhteistoiminta Kuvat: Janne Rajala, Jari Torkko, PolAMK |
Viranomaisyhteistyö ja PTR –koiratoiminta
Poliisikoiralaitos, poliisilaitokset ja poliisikoiranohjaajat tekevät yhteistyötä valtakunnallisella sekä paikallisella tasolla muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyö voi olla koulutusyhteistyötä, esim. PTR –koiratoimintakurssi, yhteinen operaatio tai yksittäinen virkatehtävä joka edellyttää kahden tai useamman viranomaisen toimivaltaa tai se voi liittyä ainoastaan lisäresurssien tarpeeseen. Lisäresurssit useimmiten liittyvät tiettyihin tehtäviin koulutettuihin koiriin. Huom: PTR on lyhenne sanoista; Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos.
Poliisikoiralaitos, Rajavartiokoulu ja Tullin koirakoulu ovat yhdessä järjestäneet vuosittain huumekoiranohjaajille PTR –koiratoimintakursseja. Kurssi on pitänyt sisällään käytännönläheistä harjoittelua työelämälähtöisesti. Kurssilaiset ovat Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen koiranohjaajia. Lisäksi PTR –viranomaiset ovat antaneet Puolustusvoimille ja Rikosseuraamuslaitokselle mahdollisuuden lähettää kurssille omia huumekoiranohjaajiaan. Näiden viiden eri viranomaisen yhteisellä kurssilla on ollut erittäin hienot mahdollisuudet hyödyntää toistensa toimipisteitä ja –alueita kurssin järjestämiseksi. Lisäksi kurssi on saanut ajoittain maalihenkilöitä Opaskoirakoululta.
Kuten niin monella muullakin alalla, myös tällä meidän alalla yleensä toimijoina ovat samat naamat. Näin on monelle kouluttajalle kuin myös kurssilaiselle tullut tutuksi muiden viranomaisten koiranohjaajia ja kouluttajia. Uskon, että tällä yhteistyökuviolla on ollut oma osansa myös Suomen Ammattikoiranohjaajat – Professional K-9 Trainers Finland ry:n perustamisessa.
Toim. Jari Torkko
